Aamuset: Turun lähiöistä halutaan yhteisöllisiä ja vetovoimaisia

Turun kaupunkitutkimusohjelma julkaisi viime viikolla tutkimuskatsauksen, jossa ruoditaan lähiöiden täydennysrakentamisen suunnittelun toimintamalleja. Fokus on tiukimmin Runosmäessä, Pansio-Pernossa ja Härkämäessä, mutta mallit ovat sovellettavissa muuallakin. Katsauksen mukaan lähiöt voisivat hyötyä kehittämisestään monin tavoin, mutta se ei välttämättä realisoidu, koska liiketaloudellisen toiminnan näkökulmasta potentiaalia ei välttämättä ole tarpeeksi.

Turun kaupunki aikoo soveltaa tutkimustuloksia asuinalueiden kehittämisessä. Siihen antaa mahdollisuuden Turun seudulla käynnissä oleva positiivinen rakennemuutos. Lähiöiden täydennysrakentaminenkin on pitkästä aikaa tapetilla.

Kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaoston varapuheenjohtaja Niko Aaltonen (kok) lupaa konkreettisia päätöksiä syksyllä.

– Lähiöiden on oltava vetovoimaisia ja viihtyisiä myös tulevaisuudessa. Jos lähiöitä halutaan täydennysrakentaa, niin mukaan on saatava yksityistä rahaa. Kaupungin vuokra-asuntotuotannon lisääminen ei ole ratkaisu, sanoo Aaltonen.

Aaltosen mukaan myös asunto-osakeyhtiöillä on esimerkiksi mahdollisuus rakennuttaa tontilleen uudisrakennuksia, jonka tuotoilla voidaan rahoittaa yhtiön peruskorjauksia. Muitakin malleja on.

– Helsingissä on malli, jossa asukkaat saavat äänestää alueelleen myönnetyn kehittämisrahan käyttökohteesta. Tehdäänkö jalkapallokenttä, koirapuisto vai leikkikenttä. Yhteisöllisyyden lisääminen ja siihen kannustaminen on avainasemassa.

Turku tekee syksyllä päätöksen tulevien vuosikymmenten joukkoliikenneratkaisusta. Valitaan sitten raitiotie tai superbussit, tulee sillä olemaan myönteistä vaikutusta etenkin alhaisemman vetovoiman asuinalueille.

– Jos pikaratikka rakennettaisiin Itäharjun läpi Varissuolle, on todennäköistä, että alueen hinnat ja houkuttelevuus nousisivat, näkee Aaltonen.

Hänen mielestään myös Syvälahden monitoimitalo on hyvä malli sovellettavaksi muuallakin Turussa. Erillisten kunnallisten nuorisotalojen, koulutalojen ja liikuntatalojen mallia Aaltonen pitää vanhentuneena.

Kehitettävää Aaltonen näkee myös Artukaisten alueessa.

– Alue on pitkälti rakentamatonta. Sitä olisi helpompi kehittää, jos se olisi asuinrakentamisen ja joukkoliikenteen avulla yhteydessä muihin alueisiin.

Erityisen paljon kehittämistarpeita Niko Aaltonen näkee Pansio–Pernon suunnalla.

– Alue vaatii monia eri toimenpiteitä. Vuokra-asuntojen määrä on korkea, se ei saa enää kasvaa. Alueen keskeisimmällä paikalla on tyhjillään oleva koulu. Sen paikalle voisi rakentaa monitoimitalon. Täydennyskaavoituksella saadaan kyllä lisää potentiaalia, mutta yksinään se ei riitä. Lisäksi pitäisi olla joku, joka rakentaa sinne muita asuntotyyppejä kuin vuokra-asuntoja.

– Kun alueella on tarpeeksi dynamiikkaa, sinne tulee myös palveluja. Ja toimivat palvelut vetävät puoleensa lisää palveluja, näkee Aaltonen.

Kirjoittaja: Teemu P. Peltola / Aamuset

Julkaistu kohteessa Yleistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Uusimmat blogissa