Varhaiskasvatusta ympäri Suomen vaivaa tällä hetkellä vakavat rekrytointiongelmat. Työvoimapulan taustalla on keskeisesti vuonna 2019 voimaan astunut varhaiskasvatuslain uudistus, minkä jälkeen ammattikorkeakoulussa varhaiskasvatukseen erikoistuneet sosionomit eivät voi enää valmistua varhaiskasvatuksen opettajiksi.
Vuodesta 2030 lähtien päiväkodin ryhmässä kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, ja heistä vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Lainsäädäntöuudistus sivuutti nähtävissä olevat vaikeudet saada riittävästi ammattilaisia päiväkoteihin. Samalla se jätti määrittelemättä sosionomien tehtävät.
Sosionomiksi opiskelevien urapolku myös tukittiin tavalla, joka ei mielestämme ole hyödyksi yhteiskunnalle ja on lisäksi epäreilu alalle ammattikorkeakoulutuksen kautta haluaville. Uudistus loi suomalaisen korkeakoulutuksen ajatukselle vieraan umpiperän, sillä sosionomin ylempi AMK-tutkinto ei tuota enää kattavaa kelpoisuutta alan tehtäviin.
Uudet kelpoisuusvaatimukset, eläköitymiset sekä varhaiskasvatuksen laajeneminen useammalle lapselle edellyttävät varhaiskasvatuksen korkeakoulujen koulutusmäärien merkittävää kasvattamista. Lainsäädäntöuudistus sivuutti nähtävissä olevat vaikeudet saada riittävästi ammattilaisia päiväkoteihin.
Arvio korkeakoulutetun työvoiman tarpeesta vuonna 2030 on 27 156. Kuntien varhaiskasvatuksen tehtävissä työskenteli 16 754 korkeakoulututkinnon suorittanutta vuonna 2018. Korkeakoulujen tulisi kyetä kouluttamaan noin 15 000 uutta varhaiskasvatuksen ammattilaista vuoteen 2030 mennessä.
Vuonna 2020 yliopistoista valmistui 510 varhaiskasvatuksen opettajaa ja ammattikorkeakouluista 2 358 sosionomia. Valtakunnallisesti kattava ammattikorkeakoulukenttä pystyy kouluttamaan osaavaa työvoimaa siinä missä varhaiskasvatuksen koulutustarjonta yliopistoissa on maantieteellisesti suppeampaa.
Varhaiskasvatuksen sosionomin tutkintoon sisältyy varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot. Uudistetuissa tutkinnoissa pedagogiikan määrää on lisätty entisestään. Ammattikorkeakoulut kannattaa pitää mukana varhaiskasvatuksen ammattilaisten kouluttamisessa. Tarvitaan joustavia ja monimuotoisia väyliä kouluttautua esimerkiksi lastenhoitajasta sosionomiksi ja mahdollistamaan kouluttautuminen myös työn ohessa.
Naisvaltaisten alojen työvoimapulaan pitää etsiä ja löytää aitoja ratkaisuja. Yksi keinoista on tukea koulutusta. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on tunnistanut varhaiskasvatuksen haastavan henkilöstötilanteen ja pyrkii laajalla toimenpideohjelmalla parantamaan henkilöstön saatavuutta. Kunnat voivat tehdä paljon, lisäksi ratkaisuja pitää tehdä valtakunnallisesti.
Miten siis korjaamme työvoimapulan kestävällä tavalla? Mielestämme on aika myöntää, että tarvitsemme sellaisen korjausliikkeen, joka varmistaa, että kaikkialla Suomessa lapset saavat laadukasta varhaiskasvatusta ja päiväkodit riittävästi työntekijöitä. Laki on uudistettava niin, että se tunnistaa varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit varhaiskasvatuksen opettajiksi. On parempi kehittää koulutussisältöjä tarpeita vastaavaksi kuin rajata koulutusnimikkeitä ulos hallinnollisilla päätöksillä.
NIKO AALTONEN
puheenjohtaja
NIINA RATILAINEN
varapuheenjohtaja
Turun ammattikorkeakoulun hallitus
Vastaa