Hallitusohjelman AMK-poliittiset linjaukset oikean suuntaiset

Suomen kilpailukyky on jatkossakin riippuvainen korkeasta osaamisesta ja vakaista työmarkkinoista. Näiden saavuttamiseksi keskeisessä asemassa ovat koulutuksen laadulliset kysymykset, ennakointi sekä työmarkkinoiden toimivuus muuttuvissa tilanteissa. Uuden hallitusohjelman korkeakoulupolitiikan linjaukset ennakoinnin, rahoituksen sekä verkoston osalta ovat oikean suuntaiset. Työurien pidentämiseen tähtäävät toimet ovat oikeutetusti ohjelmassa keskeisellä sijalla, mutta työelämän tasa-arvoa edistävät toimet ovat riittämättömät.

Koulutuksen ennakoinnin merkitys korostuu jatkossa entisestään väestön ikärakenteen muutoksen takia. Jo yli kymmenen vuoden ajan on ollut nähtävissä ettei kaikille korkeakoulutetuille riitä koulutusta vastaavaa työtä, esimerkiksi tradenomeista eri tutkimusten mukaan koulutusta vastaamatonta työtä tekee noin 20 prosenttia. Määrällinen ennakointi ei kuitenkaan yksin riitä, samalla on tarkasteltava myös laadullisia elementtejä. Onnistuakseen ennakointiin tarvitaan korkeakoulujen, viranomaisten ja työelämän edustajien yhteistyötä.

– Ennakoinnin lisäksi korkeakoulujen toimintaa ohjataan rahoituksella. Rahoitusjärjestelmän uudistaminen on kauan kaivattu ja erittäin tarpeellinen uudistus, sanoo TRAL:n puheenjohtaja Niko Aaltonen. – Rahoituksessa käytettävien laatukriteerien tulee kuvata kattavasti sekä ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua että laadussa tapahtunutta muutosta, Aaltonen jatkaa.

Korkeakouluverkostoa on tiivistettävä pikaisella aikataululla. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen opetusresurssit ovat hajautuneet kymmeniin yksiköihin ja valitettavan monen pienen yksikön vetovoima ei riitä houkuttelemaan opiskelijoita. Jatkossa monipuolisen ja laadukkaan opetuksen varmistamiseksi on ammattikorkeakoulujen toimipisteverkostoa tiivistettävä ja yksikkökokoja kasvatettava.

– Nykyinen korkeakouluverkosto on kallis ylläpitää ja on myös muistettava, että ikäluokat pienenevät vuosi vuodelta. Korkeakoulukentässä tulee panostaa opetuksen laatuun ja niiden sisällä tulee olla riittävästi valinnanmahdollisuuksia opiskelijoille, sanoo Aaltonen.

Työelämän laadun ja työhyvinvoinnin parantaminen ovat avainasemassa työurien pidentämisessä. Nyt melkein puolet työntekijöistä poistuu työmarkkinoilta ennen vanhuuseläkeikää joko työttömyys- tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Työntekijöiden osaamisesta on pidettävä huolta. Työpaikoille tulisikin luoda kannusteita työntekijöiden ammattitaidon ja tietojen ajan tasalla pitämiseen. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että työhyvinvointia saadaan parannettua ja että työurien alkaminen saadaan aikaistumaan. Näiden tavoitteiden toteuttamisen tulee suunnata riittävästi resursseja, ja toimenpiteiden vaikuttavuutta tulee myös aktiivisesti seurata.

Naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa edistetään samapalkkaisuusohjelmaa jatkamalla. Hallituskaudella on kuitenkin tiukasti pidettävä asetetusta tavoitteesta kiinni, jotta vuoteen 2015 mennessä palkkaero kaventuu enintään 15 prosenttiin.

Niin sanotun ”6+6+6 –mallin” toteutuminen tällä hallituskaudella olisi parhaiten edistänyt työelämän tasa-arvokysymyksiä. Perhevapaiden ja –kustannusten epätasainen jakautuminen vaikuttavat merkittävästi korkeakoulutettujen naisten ura- ja palkkakehitykseen. TRAL:n toteuttamasta tasa-arvokyselyn tuloksista kävi ilmi, että noin puolet tradenominaisista katsoi sukupuolensa, raskauden tai perhevapaan vaikuttaneen heikentävistä palkkaan ja urakehitykseen.

– Isyysvapaiden määrän lisääminen ja niiden käytön joustavoittaminen on askel eteenpäin, mutta ne eivät pelkästään riitä, sanoo toiminnanjohtaja Mika Varjonen TRAL:sta. – Työelämän tasa-arvoasioista on vuosien mittaan tehty lukuisia selvityksiä ja raportteja. Näitä asioita ei ratkaista työryhmiä perustamalla, nyt tarvitaan todellisia toimia, huomauttaa Varjonen.

Lisätiedot:

Tradenomiliitto TRAL ry
Mika Varjonen, toiminnanjohtaja, p. 040 – 001 6900
Niko Aaltonen, puheenjohtaja, p. 040 – 512 2836