Painavaa asiaa työurista.
Työurien pidentäminen ei ole yksin nuorten ikäluokkien tehtävä
Työmarkkinajärjestöt solmivat työurasopimuksen maaliskuun lopulla. Sopimus tähtää työurien pidentämiseen sekä kestävyysvajeen pienentämiseen. Eri osapuolten arvioiden mukaan sopimuksen toimenpiteet toteutuessaan tuovat työuriin noin vuoden pidennyksen, mikä vähentää valtiontalouden leikkaustarvetta yli 2 miljardia euroa. Sopimuksen syntyminen on erinomainen asia, mutta lisää uudistuksia on tehtävä, jos eläkettä aiotaan maksaa myös 1970-luvulla syntyneille sekä sitä nuoremmille ikäluokille.
Työurasopimuksen myötä työeläkemaksut nousevat vuosina 2015 ja 2016, korotukset jakautuvat puoliksi työntekijöiden ja työnantajien kesken. Lisäksi vuoden 2013 loppuun mennessä laaditaan jälleen kattava selvitys työeläkejärjestelmän jatkokehittämistoimia varten. Sopimus rauhoittaa hetkeksi tilannetta, mutta uudet isommat uudistukset ovat edessä viimeistään vuonna 2017.
Jo nyt eläkkeelle jää enemmän väkeä kuin mitä työmarkkinoille tulee. On myös huomioitava, että suuret ikäluokat valtaosin jäävät eläkkeelle ennen kuin nyt sovitut uudistukset astuvat voimaan. Samalla eliniän odote kasvaa vuosi vuodelta ja tulevien ikäluokkien pitäisi pysyä työelämässä huomattavasti nykyistä pidempään.
Ratkaisuksi työurien pidentämiseen on esitetty muun muassa sellaista mallia, jossa eläkemaksuja nostettaisiin porrastamalla niitä ikäluokittain. Työelämän nuorten osaajien näkökulmasta esitys on kohtuuton. Uudistuksia ei voida toteuttaa pelkästään siten, että maksumiehiksi päätyvät nuoret ikäluokat. Tulevaisuuden eläkejärjestelmää kehitettäessä on tarkasteltava monipuolista keinovalikoimaa, joilla voidaan vaikuttaa työurien pidentymiseen. Yksi tällainen tarkastelukohde on väistämättä vanhuuseläkeiän ikärajan nostaminen.
Yhtäältä selvää on sekin, että työurien pidentämiseksi pelkkä eläkeiän korotus ei yksin riitä, on panostettava työelämän laadullisiin kysymyksiin merkittävästi. Joka päivä työelämästä jää noin kymmenen alle 30-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeelle pääasiallisesti mielenterveysongelmien sekä masennuksen vuoksi. Työhyvinvointiin onkin kiinnitettävä nykyistä enemmän huomioita.
Laadullisten toimenpiteiden vaikutuksille on vaikea asettaa täsmällistä hintalappua, mutta kiistatonta on, että työhyvinvointiin panostaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin – myös työurien pidentymisenä. Työelämän nuorten, korkeakoulutettujen osaajien näkökulmasta on välttämätöntä, että työn alla olevaan selvitykseen sisällytettävät uudistukset kohtelevat kaikkia ikäluokkia ja työmarkkinatoimijoita tasa-arvoisesti. Pelkona on, että uudistukset tehdään taas siten, että uudistusten maksumiehinä ovat jälleen kerran nuoret ikäluokat.
Tradenomiliitto TRAL ry
Niko Aaltonen
hallituksen puheenjohtaja
Vastaa