Turun ammattikorkeakoulun historia juontuu 1816 alkaneeseen kätilökoulutukseen ja 1830 käynnistyneeseen Turun piirustuskouluun. Monen mutkan kautta meistä tuli ammattikorkeakoulu vuonna 1992, ja osakeyhtiömuotoisena olemme toimineet uudistuneen AMK-lain myötä vuoden 2014 alusta.
Yhtiöittäminen osui erittäin hankalaan hetkeen, kun ammattikorkeakoulujen valtionosuusrahoitusta leikattiin muutaman vuoden aikana yli kaksikymmentä prosenttia. Se aiheutti myös Turun ammattikorkeakouluun yt-neuvottelut, joiden seurauksena uusi yhtiö menetti aivan liian monta kovaa osaajaa.
Osakeyhtiön ensimmäiset toimintavuodet keskittyivät uuden suunnan etsimiseen muuttuneessa rahoitustilanteessa. Ulkoisen ja sisäisen keskustelun jälkeen perusmalliksi löytyi vahva keskittyminen alueen työelämän kehityksen tukemiseen. Sittemmin strategiaa on uudistettu kaksi kertaa, mutta yleissuunta on edelleen sama. Haluamme olla vaikuttava työelämän korkeakoulu, joka tukee maakunnan elinvoiman kehittymistä.
Kymmenen vuoden aikana Turun ammattikorkeakoulu on tuottanut osaamista ja osaajia alueelle laajalla rintamalla. 16965 perustutkintoa ja 2559 ylempää AMK-tutkintoa kertovat omaa kieltään toiminnan volyymistä. Vuosi valmistumisen jälkeen heistä 13869 on työskennellyt Varsinais-Suomessa. Kun huomioidaan, että hakijoista noin puolet tulee maakunnan ulkopuolelta, toimii Turun ammattikorkeakoulu selkeänä nettomuuttovoiton tuottajana.
Osaajien lisäksi Turun AMK on tuottanut muitakin merkittäviä tuloksia. Koulutuspuolella olemme tuottaneet 304658 opintopistettä tutkintokoulutuksen ulkopuolelta. Se tarkoittaa tuhansia alueen asukkaita, jotka ovat päivittäneet osaamistaan erilaisissa koulutuksissamme.
Olemme lisäksi tuoneen alueelle yli 80 miljoonaa euroa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta, jolla on kehitetty uusia työelämälähtöisiä tuotteita ja palveluita kaikilla toimialoillamme. Kumppaniverkostoomme on kymmenen vuoden aikana kuulunut merkittävä määrä varsinaissuomalaisia yrityksiä ja julkisia organisaatioita – vähintään satoja, ellei tuhansia.
Tällä hetkellä Turun ammattikorkeakoulun tulevaisuus näyttää jatkavan hyvää polkua. Julkinen rahoituksemme on nousussa, samoin kuin työelämäyhteistyömme määrä. Olemme käyneet syksyn 2024 aikana muutosneuvotteluita; ei siksi, että olisimme vähentämässä henkilöstöämme, vaan löytääksemme toimivimmat tavat hallita tulevaa kasvuamme.
Tärkeimmät tekijät positiivisessa kierteessämme ovat henkilöstömme ja opiskelijamme. Turun AMK:n asiantuntijat ovat jatkuvasti etsineet parhaita tapoja oman työnsä tulokselliseen kehittämiseen. Vastaavasti opiskelijoillamme on erittäin kova halu osaamisensa nostamiseen sellaiselle tasolle, joka luo heille kilpailuedun kansainvälisessä vertailussa. Molempien ryhmien tekemisen meiningistä kertoo myös se, että sekä opiskelijoidemme että henkilöstömme tyytyväisyys on kasvanut tasaisesti jo viiden vuoden ajan.
Sinänsä hallintomuoto on tietysti vain byrokraattinen kysymys. Osakeyhtiönä toimiminen näyttäisi kuitenkin synnyttävän joustavan toimintarakenteen, joka pystyy reagoimaan suhteellisen nopeasti alueelta nouseviin haasteisiin. Korkeakoulujen kvartaali ei toki ole vieläkään lähellä kolmea kuukautta, mutta osakeyhtiössä hidasteet joutuu etsimään omasta toiminnastaan eikä lainsäädännöstä.
Yksi osakeyhtiömuodon merkittävä vahvuus on ollut aktiivinen hallituksemme. Turun ammattikorkeakoululla on ollut etuoikeus saada nauttia koko yhtiöaikansa ammattitaitoisesta hallituksesta, joka on keskittynyt strategisen suunnan määrittelemiseen hyvässä yhteistyössä alueen työelämän kanssa.
Turun ammattikorkeakoulu tähtää innolla seuraavaan osakeyhtiövuosikymmeneensä. Kehittyvä alue, innokkaat opiskelijat, osaavat ammattilaiset, sitoutunut hallitus ja aktiiviset omistajat ovat resepti, jonka voi ennustaa tuottavan hyviä tuloksia – niistä voisi olla jokainen yhtiö tyytyväinen. Yhteistyössä luomme meille kaikille parhaan mahdollisen tulevaisuuden.
Niko Aaltonen
Hallituksen puheenjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu
Vesa Taatila
Rehtori-toimitusjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu
Vastaa