Suomi päättää itse turvallisuudestaan – kuten itsenäisen maan kuuluu

Jorma Hietamäki vastasi (TS 1.2.) kirjoitukseeni ”Suomi Naton jäseneksi” (TS 30.1.) ollen huolissaan siitä, että kannattajien puheenvuoroissa jätetään lähes täydellisesti käsittelemättä mahdollisen Natoon liittymisen vaikutukset siihen, miten Venäjä suhtautuu Suomeen.

Toteamus, että meidän pitää selvittää Venäjän suhtautumista ja reaktioita, on mielenkiintoinen. Suomessa on menneinä vuosikymmenininä ollut merkittävä päättäjäjoukko, joka on yrittänyt tulkita Neuvostoliiton ja nyttemmin Venäjän kantaa ennakkoon eri asioihin, varoen pienintäkin kritiikin siementä.

Nato on puolustusliitto, joka lisää turvallisuutta jäsenmaillensa. Suomi on Venäjälle edelleen hyvä naapuri, vaikka päättäisimme liittyä Natoon, johon jo siis kuuluu pääosa EU-maista. Onko hyvän naapuruussuhteen pelisääntöjen mukaista, ettei itsenäinen maa saa vapaasti päättää omista asioistaan?

Suomi voi määritellä jäsenyysneuvotteluissa myös omia reunaehtojaan. Venäjä on itse aiheuttanut käytöksellään turvattomuutta lähialueillaan. Viimeisenä kohteena on ollut Venäjän rajanaapuri Ukraina.

Suomi voi määritellä jäsenyysneuvotteluissa myös omia reunaehtojaan. Esimerkiksi Suomi voi todeta jo neuvotteluvaiheessa, ettei maahamme sijoiteta pysyviä Nato-joukkoja tai materiaalivarastoja.

NIKO AALTONEN (KOK)
Turku

Julkaistu kohteessa Yleistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Uusimmat blogissa